Karuselli

Olen haaveillut jo pidempään, yllätys yllätys, Yrjö Kukkapuron Karuselli-nojatuolista. Välillä haave on siirtynyt vähän taka-alalle mutta nyt taas noussut pintaan. Vierailu Broadwayn The Conrad Shopissa ei auttanut - toisena vaihtoehtona on nimittäin jonkin aikaa ollut, yllätys yllätys, Eamesien Lounge Chair. The Conran Shopissa pääsin koeistumaan nämä tuolit samalla kertaa. 


Selkeästi voittajaksi nousi Karuselli. Eamesien tuoli on sen verran pienempi, että tällaiselle pitkäselkäiselle suomalaiselle niskatukeen selkänojaa ei enää riittänyt. Tuolista on tosin tuotannossa nykyisin myös ns. Large -malli, joka on alkuperäistä kokoa suurempi ja vastaa siten nykyihmisen mittoja paremmin.


Karuselli on mielettömän hyvä istua mutta ehkä tietyssä mielessä myös pituusrajoitteinen - jos olet 'liian' lyhyt, voi selkänojan niskatukikaari olla väärässä paikkaa ja tehdä istuma-asennosta haasteellisen. Yksi muotoilijaystävämme oli myös kommentoinut miehelleni, että eihän siinä tuolissa voi istua kuin yhdessä asennossa. Totta sekin mutta yhdessä erittäin hyvässä asennossa.


Conran Shopin myyjä kertoi innoissaan tuolin syntytarinan sekä mainitsi myös pääsevänsä kertomaan tarinan ensi kertaa suomalaisille. Hän mainitsi myös, että Karuselli on Terence Conranin lempituoli ja aivan eri luokkaa Lounge Chairin kanssa. Myyjä pyysi myös pariin otteeseen lausumaan suunnittelijan nimen kuultuaan meidän olevan Suomesta. 

Hanan etsintä

Meillä on keittiössä perinteinen kaareva, mielestäni hieman tylsännäköinen hana, jonka rakentaja on valinnut useimman silmää miellyttävänä, helppona vaihtoehtona. 


Olen aloittanut uuden hanan etsinnän ja ensin olin aivan varma, että valitsen keittiöömme teolliseen ilmeeseen sopivan hanan, kuten esimerkiksi Philippe Starckin Hansgrohelle suunnitteleman Axor Starck:in, kuvassa alla.

Olen kuitenkin ryhtynyt epäröimään. Kaikki tätä tyylisuuntaa edustavat hanat ovat n. 60 cm korkeita ja tarvitsivat vielä paljon vapaata tilaa yläpuolelleen päästääkseen kunnolla oikeuksiinsa. Keittiössä ei melkein tulisi olla yläkaappeja laisinkaan ja tämän toteuttaminen ei säilytystilan vähyyden vuoksi ole tällä hetkellä mahdollista. Toisaalta myös nuo hanat ovat jotenkin ruvenneet tuntumaan tylsiltä - liian itsestään selviltä ratkaisuilta.


Yksinkertaisempi kulmikas vaihtoehto, kuten Arne Jacobsenin KV1, tuntuu tällä hetkellä houkuttelevammalta - kokonsa puolestakin KV1 sopisi paremmin tarkoitukseen.

Karlin kirjahyllyt

Todd Selbyn ottama kuva Karl Lagerfeldin Pariisin asunnon kirjahyllyistä. 


O m g. 


Pistäkää paremmaksi.

Karvaton Alexa

Kuvassa näkyy tämän talven alennusmyyntilöytöni - Mulberryn Alexa haircalf leopardikuosissa. Ostin laukun vuodenvaihteessa ihailtuani sitä jo pidempään. 


Pari viikkoa ehdin kantelemaan laukkua Suomessa ja otin sen sitten myös New Yorkin reissulle mukaan. New York oli laukulle kuitenkin liikaa. Kolmen viikon käytön jälkeen kassista lähti irti isoja laikkuja karvaa. Kantokahva kului miltei paljaaksi ja samoin muitakin 'kuluvia' kohtia laukusta. Kannoin loppuloman ajan kamojani talviparkani taskuissa ja laukku makasi hotellilla.


Laatu ei siis aivan vastannut odotuksiani ja nyt laukku pääsikin uudestaan reissuun, tällä kertaa Englannin Mulberryn tehtaille. Harmi vaan, että reissu kestää 6-12 viikkoa ja en tiedä tuleeko se  sieltä enää ollenkaan takaisin. 


Jos harmitukseen voisi kuolla.

Chilly New York

Terveisiä kylmästä New Yorkista! 


Pakkasta oli vain pari astetta mutta ne pari olivat sitäkin kylmempiä. Jopa havumetsien miehellä oli kylmä, vaikka usein Suomessa kolmenkympin pakkasetkaan eivät tunnu sillä missään. Mereltä tuleva koleus oli meille melkein liikaa. Kevät on kivempi mutta alennusmyynnit olivat kovat.


Käveltiin niin paljon, että laukusta lähti karvat.

Joey Ramone on saanut oman kadun. Kyltti on varastettu useaan otteeseen
ja tästä johtuen se on nostettu normaalia korkeammalle.

Harvinaista Manhattanilla - oma parveke.

Hitleröinti .

New York modern vintage furnishing

Lähdemme mieheni kanssa perjantaina New Yorkiin ja olen koko päivän istunut koneen äärellä etsimässä Manhattanilta ja Brooklynista huonekaluihin erikoistuneita vintage -liikkeitä. Muutamia onkin jo löytynyt... täytyy käydä paikanpäällä katsomassa, millaisiksi osoittautuvat. Tässä muutama poiminta:


reGeneration http://www.regenerationfurniture.com/
White Trash http://www.whitetrashnyc.com/
RePop http://www.repopny.com/
Vintage Modern http://vintagemodernnyc.com/

Moderneja huonekaluja - Moderna Möbler

Olen pitkään etsinyt hyvää hakuteosta, josta löytäisin suosikki designhuonekaluni. Törmäsin Akateemisessa kirjakaupassa tähän valtavaan hakuteokseen, jossa on esitelty huonekaluja vuodesta 2009 aina 1800-luvun loppupuolen Thonet -tuoleihin asti.


Kirja kattaa yhteensä 703 sivua ja seassa ovat tietenkin mm. suositut Harry Bertoian Diamond ja Eamesien Lounge Chair. Kirjaa läpi selaillessani päällimmäisenä jäi kuitenkin mieleen, mitä helvettiä 80- ja 90-luvulla on oikein ajateltu? Vain muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki kirjassa esitellyt, näiden kahden vuosikymmenen tuotokset olisivat saaneet jäädä mielestäni pöytälaatikkoon.

Kuvakollaasi

Kuvakollaasi saatiin valmiiksi viime viikolla, juuri ennen uutta vuotta. Taloyhtiöllämme on onneksi omasta takaa korkeat a-tikkaat, joten kuvat saatiin ripustettua niiden avulla riittävän korkealle.


Valokuvat skannattiin ja tulostettiin mainosprintteihin erikoistuneessa liikkeessä juliste- tai tarrapaperille. Ribba -kehykset saatiin edullisesti Ikeasta, suurimmat ovat 70x100 cm ja pienimmät 39x49 cm. Ainoastaan Sylvi-koiran ympärillä olevat kehykset on ostettu kehyksiin erikoistuneesta liikkeestä ja sitten myöhemmin tuunailtu mustiksi huonekalusprayllä.


Melko pienin kustannuksin olohuoneen ilme muuttui täysin.